maanantai 23. joulukuuta 2013

Christmas spirit

Mullei oo ollu kunnon joulumieltä vuosiin, mikä on harmi ku muistaa ne kaikki jouluhässäkät mitä skidinä oli ja kuinka paljon sitä aina ootti. Kuviot on nykyään kyl vähä erilaiset, sen lisäks et ei oo ite enää lapsi (paitsi välillä hihiih), aiemmat isot sukujoulut on kaventunu perhejouluiks, joulukuusta meil ei oo ollu vuosikymmeneen ku faija on nii allerginen (kuusi vai faija, hhmm..), lunta harvemmin sataa aatoks, ja lahjoja ei tuu todellakaa samassa mittakaavassa ku aiemmi.

Tänä vuonna joulunviettoon lähteminen tuntu viel kurasemmalta ku yleensä, ku isobroidi muutti vasta muutama päivä sitte Saksaan, ni vietetään tää vuosi vajaalla miehityksellä. Silti tänä aamuna porukoitten luota herätes tuli eka oikee joulumielipilkahdus, ku unen sekaan kuulu faijan Lumiukko-tunnarin vihellys (Samu Sirkan joulutervehdyksen lisäks paras joulupiirretty ever) <3.

Small things, big feelings.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Sukat on parasta.

Mitä vähemmän tätä vuotta on jäljellä, nii sitä enemmän musta tuntuu et alan oleen oma itteni ja aina vaan enemmän innoissani tulevasta. Tai sit se johtuu vaa siitä et lopetin viime viikon bailaamal kolme vikaa iltaa   :D, eikä ollu varsinaisesti aikaa märehtii ja pähkäillä kaikkee. Pelkästää pikkujuttujen pois saaminen päiväjärjestyksestä on tuottanu hyvää mieltä, en muista koska oisin ollu viimeks näin tyytyväinen kaikkiin lopputuloksiin, ja suurin tekijä näissäki jutuissa oon ollu vaa minä ite. (Siis mul soi tää pääs? Hahahahh, omg.)

Yks juttu kuitenki, mikä ei vältsillä kuulosta kaikille ees jutulta, mut mulle se on isoki asia, on neulominen. Ja se on nyt back. Yleensä puikot heiluu pitkin vuotta ja pääosin niil syntyy sukkia, millon itelle, millon muille, mut tänä vuonna ei oo paljoo kiinnostanu, niinku ei mikää muukaa. Kipinä on onneks palannu, mun laatikot pursuaa kaikkei ihania lankoja jotka oottaa puikoille pääsyä, pelkästää parin kerän kattominen aiheuttaa aina pienen sekoomispistetilan (ne on semmosta ihanaa my little pony väristä paksuu lankaa, en kestä <3 ) mut viel pitäs venaa sen verra et keksin mitä niistä teen. Sen lisäks et neulominen on ehkä parasta käsillätekemisterapiaa, nii huippuu siinä on kans se ku sä saat antaa jolleki jotai sun oma tekemää. Lahjaks. Tai ylläriks. Tai vaik ne ois tilattuki sulta, mut sä oot kuitenki ite tehny ne. SE on paras tunne ku sä näät sen toisen onnen, ja sä oot se joka sen on saanu aikaseks. Sen pointin varmaa löytää tästä jo. Oon tästä nii kikseissä siks et viimesin pari meni lahjaks vast pari päivää sitte, ja lahjan saaja ja muut vieraat oli niistä nii innoissaan et siin kohtaa ei voinu hirveesti olla ite lämpeemättä. Hihihh <3


perjantai 13. joulukuuta 2013

Pienet ilot ja intohimot = Emotionally Wasted

Hitaasti mut varmasti ja tehokkaasti alkaa elämän remontointi kohta vaihtuvan vuoden myötä, ja samalla vaihtuu blogin nimiki. "Emotionally wasted" kuvaa huomattavasti enemmän sitä mitä oman pääkopan ja elämänalueitten sisällä ja vähä ulkopuolellaki liikkuu. Aiempi "pienet ilot ja intohimot" oli hyvä aikansa, mutta kaikki jutut ei kestä ikuisesti ja sit ku ne ei tunnu enää hyvältä ni niihin on hyvä tehä muutoksia jos se on vaa mahollista. Tadaa! Blogin muokkaamisesta on siis hyvä alottaa.

Oon innoissani kaikista tulevista suunnitelmista mut samalla vähä jännittää. Täst tulee niin hyvä :)