sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Justin/Stockholm

Oon totaalisesti unohtanu kertoo meijän ihanasta reissusta toukokuun alkupuolella, ku matkattiin parin frendin kans Tukholmaan kattomaan Justin Timberlakea. 
Ku kuultiin et JT on tulossa Suomeen keikalle, sovittii et kuumoillaan lippuja kaikki kolme heti aamusta ku ne tulee myyntiin. Oltii hyvissä ajoissa asemissa, koneilla ja puhelimissa, venattiin et kello on pykälässä ja sit hoidetaa hommat kotiin. Toisin kävi. Kello löi yheksän, lipunmyynti aukes, ja samantien kaikki permantoliput oli menny. BUUM. Jäljellä oli tasan superkalliita vip-lippuja, eikä todella haluttu maksaa kolmee hunttia kuitenkaa tästä ilosta. Sit ilmoille heitettii et voitas mennä kattoon sitä johonki muualle ehkä ku Helsinkiin? Lontoo, Berliini.. Tukholma? Stokikset lipunmyynti alkais tunti siitä ku missattiin Suomen liput? Päätettii tsekkaa kuin nää hoitus naapurimaan puolella. Ylipäänsä lipunmyyntisysteemi Ruotsin puolella oli paljo järkevämpi: sä pääsit samantien jonoon ku kirjauduit sivulle ja menit kyttään niitä lippuja mitä sä halusit, vaik lipunmyynti ei ollu viel auennu varsinaisesti. Ei tarvinnu päivitellä sivuu ja naputella et systeemi pysyy messissä mukana. Kello ei ollu paljoo yli kymmenen ku saatiin permantoliput golden circle alueen ulkopuolelta, parhaat mitä täyden etupermannon jälkeen voi saada. Sit se iski. OMFG ME LÄHETÄÄN STOKIKSEEN KATTOON JUSTINII!! Odottavan aika oli kuitenki pitkä, keikka oli vasta toukokuussa ja coutndown kalenteri näytti yli 200 päivää keikkaan.

Sit yhtäkkii oliki toukokuu ja oltii lauantai-aamulla aikaseen matkal lentokentälle. Eniten jännitti lentokone, en niinkää diggaa korkeista paikoista, ja ku nää laitto mut ikkunapaikalle viel istuun nii kelasin et ei oo paljoo vaihtoehtoja ku vaa kestää koko homma. Tänki kerran jälkee totesin et pitäs vaa lentää useemmin, ei se oo nii hirveetä mitä aina lietson ennen koneeseen astumista.

Oisin muute ollu varmasti vähä pulassa koko Tukholmassa liikkumisesta, metrot ja lentokenttäbussit ja meitsi. Say what? Mut mun onneks kummatki reissufrendit oli suomenruotsalaisia ja tuns Tukholman paremmin ku mä omat taskuni, nii menin vaa sinne mukana sinne minne käskettii mennä :D. Tukholma on muutenki kiva, diggaan siitä iha hulluna, miehet on söpöjä, kaupunki ihana, ja ois siistii osata puhuu joskus ruotsii sillai et jengi ymmärtäs mitä mä tarkotan :D.

Mut sit ite asiaan. Keikka oli Tele2 Areenalla, fudisstadionilla joka oli katotettu keikkaa varten. Sinne mahtu aika paljo sitä jengii :). Oltii hyvis ajois mestoilla, ja vaik välil tuntuki et venaaminen ja seisominen alkupäivän tuntien kävelyn jälkeen räjäyttää jalat viel irti, ei paljo napistu ku Justin lopulta kipus lavalle.

Oh my god, se mies todellaki tietää mitä se tekee. Vajaa kolme tuntinen keikka oli puhasta orgasmia. Unohuin suurimman osan ajan keikasta vaan kattoon haltioituneena ku muu jengi bailas ja laulo siinä vieressä. vaik keikkoja on tullu koluttuu huolel tähän asti, ei m i k ä ä n vedä vertoja tälle. Jos sydän ei viel sykkiny ihanalle Justinille nii viimestää nyt se vei kyl ja huolel. Koko lavashow oli nii täynnä kaikkee mahollista huolella suunniteltuu aistiärsykettä et sen täydellisempää kokonaisuutta ei varmaa oo ees olemassa.

Nää on niit hetkii ja tunnetiloja mitä ei iha heti unoheta <3